Toimintaperiaatteet

Hallituksen hyväksymä 8.8.2017

1       Seura

1.1  Yleistä

Lempäälän Kisa 1955 Jääkiekko ry (Leki jääkiekko) on rekisteröity 21.2.2017 ja aloittanut varsinaisen toimintansa kaudella 2017-2018.  Seura jatkaa vuonna 1955 perustetun Lempäälän Kisa ry:n jääkiekkojaoston toimintaa. Seuran kotipaikka on Lempäälä ja toiminta-alueena Lempäälän talousalue.

Seuran urheilulajina on jääkiekko. Tavoitteena on ylläpitää vähintään yksi joukkue jokaisessa juniori-ikäluokassa siten, että seuran omasta luistelu- tai kiekkokoulusta aloittava voi pelata koko peliuransa tarvitsematta vaihtaa seuraa.

Seuran toiminnassa noudatetaan Suomen jääkiekkoliitto ry:n strategiaa ja sääntöjä sekä seuran kulloinkin voimassa olevia sääntöjä ja toimintaperiaatteita.

Seuran ja sen joukkueiden toimintaa, harjoittelua ja pelaamista toteutetaan niin, että jääkiekkotaitojen kehittämisen lisäksi mielessä pidetään sekä lasten ja nuorten kasvun ohjaus vastuunsa tunteviksi yhteiskunnan jäseniksi että heidän liikunnallisten perusvalmiuksiensa kehittäminen.

Päämääränä on lajin kautta antaa harrastajille eväitä niin luisteluun, jääkiekkoon ja terveelliseen ja urheilulliseen elämäntapaan kuin myös elämään.

 1.2  Seuran toiminnan tarkoitus

Seuran tarkoituksena on edistää urheilua ja jääkiekkoliikuntaharrastusta seuran toiminta-alueella, kohottaa jäsentensä fyysistä kuntoa, terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä sekä herättää jäsenissä oikeaa urheiluhenkeä ja pysyvää harrastusta jääkiekko- ja muuhun urheiluun sekä kasvattaa toimintansa avulla jäsenistänsä yhteiskunnalle hyödyllisiä toimintakykyisiä kansalaisia. Seuran toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassaan seura pyrkii edistämään tasa-arvoa.

Seuran toiminnan tarkoituksena on tarjota jokaiselle pelaajalle mahdollisuus kehittyä omista lähtökohdista

  • hyväksyvässä ja palautetta antavassa yhteisössä

  • kunnioittavassa ja arvostavassa kaveripiirissä

  • turvallisessa ja päihteettömässä ympäristössä.

Seuran toiminta on nuorisokasvatustyötä, joka edistää positiivista ja urheilullista elämänasennetta sekä kehittää jokaisen pelaajan henkilökohtaisia taitoja ja valmiuksia jääkiekon ja muun liikunnan parissa. Tavoitteena on myös lisätä nuorten omatoimisuutta ja samalla opetella ryhmässä toimimisen taitoja.

 1.3  Seuran toiminnan pääperiaatteet

Kasvatus-  ja valmennustoiminnassa lähtökohtana ovat aina ensisijaisesti lasten ja nuorten tarpeet sekä valmiudet ja seurassa otetaan huomioon jokainen lapsi ja nuori omana itsenään.

Junioritoiminnassa keskitytään lasten ja nuorten kasvun ohjaukseen ja sen monipuolisuuteen. Seuran lähtökohtana on olla osa ympäröivää yhteisöä ja antaa oma panos lasten terveelle kasvamiselle ja oppimiselle.

Seuran kaikki toiminta on toteutettava siten, että se tukee perheiden ja koulun kasvatustoimintaa sekä opiskelun ja urheilun yhdistämistä. Jokaisella toimintaan osallistuvalla on oikeus odottaa, että häntä kohdellaan yksilöllisesti ja kunnioittavasti yhteisön tasa-arvoisena jäsenenä ja jokaisen toimintaan osallistuvan odotetaan toimivan muita kunnioittavana yhteisön jäsenenä. Seura tarjoaa nuorille heidän omista lähtökohdistaan hyvin suunniteltua ja toteutettua toimintaa jääkiekon parissa.

Seuran tulee luoda puitteet, josta voidaan kehittyä aina huipputasolle asti. Jääkiekkoharrastuksen lisäksi toiminnassa korostetaan terveellistä ja liikunnallista elämäntapaa. Seura järjestää valmentajille ja joukkueiden toimihenkilöille toiminnan luonteen edellyttämää koulutusta ja odottaa samalla heiltä aktiivista ja sitoutunutta asennetta itsensä kehittämiseen ja kouluttamiseen.

Seura kehittää jatkuvasti toimintaansa vastaamaan lasten ja nuorten tarpeita jääkiekkoliiton strategian mukaisesti.

Seura ei vastaa joukkueiden pelaajien tai toimihenkilöiden vakuutusturvasta eikä pelipassien hankinnasta (jokainen hankkii ja maksaa itse). Ikäluokkajoukkueet vastaavat siitä, että kaikkien pelaajien pelipassit ovat voimassa ennen ensimmäistä harjoitustapahtumaa. Ilman voimassa olevaa vakuutusta harjoituksiin tai ottelutapahtumiin ei voi osallistua. Joukkue huolehtii myös toimihenkilöiden tarvittavista pelipasseista ja muista toimihenkilöiltä edellytetyistä vaatimuksista.

 2       Seuran organisaatio ja toiminta

2.1  Organisaatio

Seuran ylintä päätäntävaltaa käyttävä elin on yhdistyksen kokous.

Seuran organisaation muodostavat seuran hallitus, ikäluokkajoukkueet sekä seuran toimihenkilöt

Vuosikokouksessa valitaan seuran puheenjohtaja ja hallitus sääntöjen määräämälle toimikaudelle. Varapuheenjohtajan valitsee hallitus keskuudestaan. Molemmat puheenjohtajat valitaan vuodeksi kerrallaan.

Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii hallitus, joka kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuussa.  Hallitus päättää seuran toimintaperiaatteista.

Seuran varsinaisia toimihenkilöitä ovat valmennuspäällikkö ja junioripäällikkö, jotka ovat työsuhteessa seuraan.

 2.2  Yleistä toiminnasta

Tavoitteena on mahdollisimman laajojen ja osaavien ikäluokkien luominen sekä tasavahvojen joukkueiden perustaminen.  Ikäluokat voivat tehdä tasojoukkueita vasta niissä ikäluokissa, joissa Jääkiekkoliiton alaiset viralliset sarjat pelataan eritasoisina (A/AA/AAA).

Seuran joukkueet käyttävät nimeä Leki Jääkiekko / Leki. Mikäli samassa ikäluokassa pelaa useampia joukkueita, kutsutaan joukkueita nimillä Leki Blue ja Leki White sekä tarvittaessa lisäksi Leki Black.

Seuran edustusasujen (pelipaidat, verkkarit, toppa-asut, jne.) väreistä ja malleista päättää hallitus.

Seura pitää ovet avoimina uusille aloittaville tai muista seuroista siirtyville pelaajille, varsinkin nuorimmissa ikäluokissa (G-E).

Seuran pyrkimyksenä on saada jääkiekon harrastaminen taloudellisesti mahdolliseksi mahdollisimman monelle.

 2.3  Ikäluokan toiminnan ohjaus

Kaikkien ikäluokkien tulee noudattaa toiminnassaan seuran kulloinkin voimassa olevia sääntöjä ja toimintaperiaatteita, sisäisiä pelisääntöjä sekä ikäluokkajoukkueiden toimintaohjeessa annettuja säännöksiä, jääkiekkoliiton sääntöjä ja ohjeita sekä yhdistyslakia ja muuta lainsäädäntöä.

Seura suosittelee, että jokainen ikäluokka laatii vuosittain omat, sisäiset pelaajien pelisäännöt, sekä G-D-Ikäluokissa myös vanhemmille omat pelisäännöt. Aikuisten pelisääntökeskustelun tarkoituksena on, että vanhemmat, ohjaajat ja valmentajat koontuvat yhdessä pohtimaan lasten liikunnan arvomaailmaa, lasten parhaaksi.

Ikäluokan vanhempainkokous pidetään vähintään kerran vuodessa ikäluokan joukkueenjohtajan kutsusta. Tarvittaessa sen voi kutsua koolle myös seuran puheenjohtaja tai valmennuspäällikkö.

Ikäluokissa vanhempainkokous valitsee ikäluokan toimihenkilöt, joiden vastuulla on ikäluokan operatiivinen toiminta. Seuran hallituksella on mahdollisuus estää henkilön toiminta joukkueen toimihenkilönä perustellusta syystä.

Kaikkien vanhempien tehtävänä on osallistua kuljettamisiin ja varainhankintaan (mm. talkoot ja omat turnaukset), tukea ja kannustaa kaikkia pelaajia, sekä noudattaa seuran sääntöjä ja näitä toimintaperiaatteita ja muuta seuran ohjeistusta.

 2.4  Valmennus ja lasten ohjaus

Seuran valmennuspäällikkö hankkii joukkueelle valmentajan seuran hallituksen avustuksella.  Valmentajanimitykset vahvistaa seuran hallitus kausittain. Valmentajan kanssa tehdään kirjallinen valmentajasopimus, jossa tulee selvästi esille valmentajan oikeudet ja velvollisuudet seuraa ja ikäluokkaa kohtaan. Sopimusten perusteella valmentajille voidaan maksaa palkkaa, palkkiota ja/tai mahdollisia kulukorvauksia. Valmentajan palkanmaksusta ja kulukorvauksista huolehtii seura. Maksetut palkat työnantajakuluineen ja kulukorvaukset voi seura veloittaa ko. joukkueelta.

Muut joukkueiden toimihenkilöt ovat mukana talkooperiaatteella. Seura (tai ikäluokka oman toimintansa osalta) voi päättää korvata toimihenkilön/-henkilöiden kuluja, jotka syntyvät joukkueen tehtävien hoitamisesta. Ikäluokat eivät kuitenkaan voi solmia minkäänlaisia työsopimuksia. Niihin tarvitaan aina seuran hallituksen päätös.

Joukkueen urheilullisesta päätöksenteosta vastaa vastuuvalmentaja, joka toimii seuran valmennuspäällikön alaisuudessa. Seura vastaa valmennuspäällikön ohjauksessa tapahtuvasta valmentajien koulutuksen kustannuksista.

Seurassa on käytössä valmentajien mentorointiohjelma. Ohjelmassa ylempien ikäluokkien valmentajat mentoroivat alempia ikäluokkia ja kokeneemmat valmentajat mentoroivat vähemmän kokeneita.  Jokainen valmentaja sitoutuu osallistumaan mentorointiohjelmaan kauden aikana.

 3 Seuran jäsenet

Yhdistyksellä on varsinaisia jäseniä, perhejäseniä ja pelaajajäseniä.  Näiden lisäksi yhdistyksellä voi olla tuki- ja kannattajajäseniä sekä kunniajäseniä.

Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. 

Yhdistyksen kokous voi kutsua puheenjohtajana erityisen ansiokkaasti toimineen henkilön seuran kunniapuheenjohtajaksi. Yhdistyksen hallitus voi kutsua erityisen ansioituneita henkilöitä seuran kunniajäseniksi.

Seuran jäsenen on sitouduttava noudattamaan kulloinkin voimassaolevia kansallisia antidopingsäännöstöjä ja kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä.

Pelaajajäsen tai joukkueen toimihenkilö ei voi edustaa yhdistystä tai sen joukkueita ennen kuin jäsenmaksu on suoritettu.

Jäsenellä on milloin tahansa oikeus erota seurasta. Eroaminen tulee voimaan sen tilikauden päätyttyä, jolloin eroamisilmoitus on tehty. Jäsenen erottamisesta päättää yhdistyksen hallitus.  Yhdistys voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksen jäsenyydestä, mikäli jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa kahdelta edelliseltä tilikaudelta maksamatta. 

Joukkueen toimihenkilönä (joukkueenjohtaja, valmentajat, huoltajat, rahastonhoitaja, jne) voi toimia vain seuran jäsen.

 4       Pelaajien siirtyminen

4.1 Pelaajat omissa ikäluokissaan

Seurassa jokainen juniorikiekkoilija pelaa pääsääntöisesti omassa ikäluokassaan.

Perustellusta syystä juniori voi siirtyä omaa ikäluokkaansa vanhempien joukkueeseen tai aloittaa omaa ikäluokkaansa nuorempien joukkueeseen.

 4.2 Siirtyminen seuran sisällä

Seuran pääsääntönä on kiekkokoulusta lähtien, että jokainen pelaa ja harjoittelee oman ikäistensä kanssa. Kaikki poikkeukset tästä ohjeesta edellyttävät aina valmennuspäällikön tai ristiriitatilanteessa seuran hallituksen hyväksynnän. Kaikenlainen pelaajien kalastelu toisista joukkueista seuran sisällä on ehdottoman kiellettyä. Kaikissa poikkeuksissa noudatetaan ja otetaan huomioon Jääkiekkoliiton säännöt ja ohjeet.

a Pelaaminen ja harjoittelu vanhemman ikäluokan mukana

Ikäluokkien (pääasiassa F2 ja sitä vanhempien) kärkipelaajille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua vanhemman ikäluokan harjoituksiin ja joihinkin peleihin. Pelaajat eivät siis siirry vanhempaan ikäluokkaan, vaan harjoittelevat ja pelaavat pääsääntöisesti omassa ikäluokassaan, sekä maksavat kausimaksut omaan ikäluokkaansa.

Vanhemmassa ikäluokassa käyvien pelaajien määrä voi olla kerrallaan 2-4 pelaajaa. Pelaajavalinnoista vastaavat molempien ikäluokkien vastuuvalmentajat yhdessä. Vastuuvalmentajat ovat pyydettäessä velvollisia raportoimaan asiasta valmennuspäällikölle. Valmentajat suunnittelevat etukäteen, kuinka monta pelaajaa mihinkin harjoitukseen tai peliin tulee. Pelaajan palattua omaan ikäluokkaan tehdään arvio pelaajan käynnistä vanhemmassa ikäluokassa. Arvio esitetään valmennuspäällikölle.

Vanhemman ikäluokan harjoituksiin ja peleihin pääsemiseen vaaditaan riittävien pelitaitojen lisäksi kiitettävä asenne ja aktiivisuus, sekä esimerkillisyys muille pelaajille niin harjoituksissa kuin peleissäkin. Pelaajia on kohdeltava tasa-arvoisesti valintoja tehdessä. Edellytykset peliajan saamiselle ovat samat kuin muillakin joukkueen pelaajilla.

Tavoitteena vanhemman ikäluokan kanssa pelaamisessa on hakea hyville pelaajille lisää haasteita fyysisesti kovemmassa peli- ja harjoitteluseurassa, jossa myös tilaa ja aikaa on huomattavasti vähemmän, kuin monissa oman ikäluokan vastaavissa tapahtumissa. Tämä opettaa heille pelinopeuteen liittyviä taitoja, syöttökovuutta, taklauspaineen alla toimimista, katseen nostamista jne., eli taitoja joita ei välttämättä pysty harjoittelemaan kaikissa omissa tapahtumissa.

Vanhemmassa ikäluokassa käyvien pelaajien ei ole tarkoituksenmukaista pelata kaikkia oman ikäluokan pelejä, jolloin tämä taas aukaisee mahdollisuuden ottaa nuoremmasta ikäluokasta kärkipelaajia joka ikäluokassa. Vastuuvalmentajat sopivat yhdessä mihin peleihin pelaajat osallistuvat, ottaen huomioon mm. pelaajalle tulevien tapahtumienlukumäärän ja lepopäivät.

b Siirtyminen vanhempaan ikäluokkaan

Pelaajan siirtämistä kokonaan vanhempaan ikäluokkaan voidaan harkita, mikäli pelaaja on sekä pelitaidoiltaan että henkisiltä ja fyysisiltä ominaisuuksiltaan vähintään samaa tasoa kuin vanhemman ikäluokan 5 parasta pelaajaa (siitä riippumatta missä ikäkausijoukkueessa he pelaavat). Siirtyvältä pelaajalta vaaditaan riittävien pelitaitojen lisäksi kiitettävä asenne ja aktiivisuus, sekä esimerkillisyys muille pelaajille niin harjoituksissa kuin peleissäkin sekä kaukalon ulkopuolella. Molempien ikäluokkien vastuuvalmentajat yhdessä joukkueenjohtajien kanssa tekevät ehdotuksen perusteluineen pelaajan siirtymisestä. Siirron hyväksyy valmennuspäällikkö tai seuran hallitus.

Vanhemmassa ikäluokassa pelaava pelaaja pelaa ja harjoittelee pääsääntöisesti vanhemman ikäluokan kanssa ja maksaa sinne myös kausimaksunsa. Edellytykset peliajan saamiselle ovat samat kuin muillakin joukkueen pelaajilla.

Vanhemmassa ikäluokassa pelaava pelaaja pelaa ja tarvittaessa harjoittelee myös omassa ikäluokassa, jotta yhteys omaan ikäluokkaan säilyy. Samalla he myös nostavat ja koventavat harjoitusten tasoa oman ikäluokan harjoituksissa.

Pelaajan paluusta takaisin omaan ikäluokkaan päättävät vastuuvalmentajat, mikäli siirtyminen takaisin omaan ikäluokkaan on tarkoituksenmukaista tai edellä esitetyt kriteerit vanhemmassa ikäluokassa harjoittelusta tai pelaamisesta eivät täyty. Arviointi pelaajan vanhemmassa ikäluokassa jatkamisesta tehdään vuosittain ennen uuden kauden alkua ja se esitetään valmennuspäällikölle. Vanhemmassa ikäluokassa pelaava ei siten automaattisesti jatka seuraavalla kaudella vanhemmassa ikäluokassa.

Siirtyminen vanhempaan ikäluokkaan on mahdollista myös perheen sisäisistä syistä (esimerkiksi kaksi lähes samanikäistä pelaajaa, joiden toivotaan pelaavan samassa joukkueessa) tai siitä syystä, että ikäluokassa on niin vähän pelaajia, että joukkueen muodostuminen vaarantuu kokonaan.

c Aloittavan pelaajan harjoittelu ja pelaaminen nuoremmassa ikäluokassa

Aloittava junioripelaaja voi perustellusta syystä harjoitella ja pelata enintään 2 kautta ikäluokkaansa nuorempien joukkueessa Jääkiekkoliiton sääntöjen asettamissa rajoissa.  Päätöksen asiassa tekee valmennuspäällikkö joukkueiden vastuuvalmentajia ja pelaajan vanhempia kuultuaan.

4.3 Kustannukset

Kukin pelaaja maksaa kausimaksunsa siihen ikäluokkaan, jossa pääsääntöisesti harjoittelee ja pelaa.

Oman ikäluokan ulkopuolella satunnaisesti harjoittelemassa tai peleissä käyvältä pelaajalta ei peritä ylimääräisiä kustannuksia muiden ikäluokkien toimesta. Koska jokainen ikäluokka lainaa pelaajiaan muille ja saa lainaksi pelaajia, voidaan ikäluokkakohtaisen kustannusjaon katsoa olevan tasapuolista.

Poikkeuksena edellä esitettyyn periaatteeseen ovat erikseen kerättävät matkapelit ja turnaukset, joiden kustannukset peritään osallistujilta.

4.4 Siirtyminen seurojen välillä

Seurassa noudatetaan Jääkiekkoliiton sääntöjä siirtoaikojen ja -menettelyiden suhteen.

Seurasta lähtevän pelaajan on oltava suorittanut kaikki velvoitteensa (esim. maksut tai varusteiden palauttaminen) joukkuetta ja seuraa kohtaan.

Jokainen tapaus ja siirtymisluvan antaminen käsitellään erikseen joukkueenjohtajan ja valmennuspäällikön toimesta.

Jokainen siirto ja pelaajan maksutilanne käsitellään seuran hallituksessa ennen siirron myöntämistä.

4.5 Seurojen välinen yhteistyö

Seura voi harjoittaa pelaajayhteistyötä jääkiekkoliiton sääntöjen mukaisesti erityisesti niissä ikäluokissa, joissa pelaajamäärä on erityisen pieni. Seura voi harjoittaa myös muuta yhteistyötä muiden seurojen kanssa.

Yhteistyöstä sovitaan aina tapauskohtaisesti. Yhteistyösopimuksista päättää seuran hallitus.

5       Seuran ja joukkueiden toimihenkilöiden velvoitteet

Toimihenkilöt sitoutuvat noudattamaan seuran kulloinkin voimassa olevia toimintaperiaatteita ja -ohjeita, Jääkiekkoliiton sääntöjä ja ohjeita sekä yhdistyslakia ja yhdistystoiminasta annettuja asetuksia. Jos toimihenkilön toiminta poikkeaa näistä, asia käsitellään ja ratkaistaan tapauksesta riippuen joko hallituksen kokouksessa tai viime kädessä seuran kokouksessa.

Seuraavassa on lyhyt luettelo eräistä erityisvelvoitteista keskeisten joukkueiden toimihenkilöiden osalta. Luettelossa ei ole kaikkia vaan ainoastaan tärkeimmät velvoitteet:

Valmentajat

Valmentajien tulee toiminnassaan noudattaa jääkiekkoliiton strategiaa ja seuran sääntöjä ja toimintaperiaatteita sekä muutenkin käytöksellään olla esimerkkinä pelaajille ja muille joukkueen jäsenille.

Vastuuvalmentajat tekevät kirjallisen valmentajasopimuksen, joka sisältää valmentajien reilun pelin lupauksen. Valmentaja ei ole työsuhteessa seuraan, ellei niin ole nimenomaisesti sovittu. Pääsääntöisesti valmennus on talkootoimintaa, joskin joitakin toiminnasta aiheutuvia kuluja voi seura korvata.

Valmentajat sitoutuvat ohjaamaan ja peluuttamaan joukkuettaan seuran periaatteiden sekä kasvatuksellisten, harjoituksellisten ja kilpailullisten tavoitteiden mukaisesti.

Vastuuvalmentajat sitoutuvat tekemään joukkueensa valmennuksen kausisuunnitelman sekä esittelemään tämän suunnitelman valmennuspäällikölle ja joukkueen vanhemmille toimintakauden muun suunnittelun yhteydessä.

Valmentajat ovat vastuussa harjoitustilaisuuksien täysitehoisesta suunnittelusta ja toteutuksesta.

Valmentajat pyrkivät ohjaus - ja valmennustoiminnassaan edistämään pelaajien henkilökohtaista ja joukkueen kehittymistä. Valmentajat pyrkivät ottamaan huomioon jokaisen pelaajan ja antavat jokaiselle mahdollisuuden kehittyä pelaajan omista lähtökohdista. Kaikkia joukkueen jäseniä on kohdeltava tasapuolisesti ja kaikille tulee antaa samat mahdollisuudet osaamisensa näyttämiseen.

Valmentajat sitoutuvat osallistumaan valmentajamentoroinnin palavereihin ja yhdessä valmennuspäällikön kanssa sovittuun sisäiseen ja ulkoiseen koulutukseen.

Valmentajat sitoutuvat raportoimaan joukkueensa harjoittelusta valmennuspäällikölle.

Joukkueenjohtajat

Joukkueenjohtaja edustaa ikäluokkaa ja vastaa ikäluokan johtoryhmän muodostamisesta ja muusta organisoinnista.

Joukkueenjohtaja sitoutuu toimimaan seuran yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Hänen tulee olla omalla käytöksellään hyvänä esimerkkinä joukkueen pelaajille ja muille toimihenkilöille ja vanhemmille.

Joukkueenjohtaja toimii seuran, vanhempien, joukkueen toimihenkilöiden ja joukkueen yhdyshenkilönä. Joukkueenjohtaja vastaa myös joukkueen sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta.

Huolehtii joukkueen maksu- ym. velvoitteista seuraa kohtaan ja vastaa joukkueen budjetista ja tilinpidosta sekä esittelee joukkueensa talousarvion ja tilinpäätöksen sekä seuralle että joukkueen vanhemmille.

Vastaa joukkueen harjoitus- ja pelivuoroissa tapahtuvien muutosten tekemisestä ja ilmoittamisesta.

Vastaa joukkueensa ottelujärjestelyistä sekä koti- että vieraspeleissä.

Vastaa seuran joukkueelle antamien velvoitteiden organisoinnista sekä vanhempien riittävästä kouluttamisesta eri tehtäviä varten.

Huoltajat

Huoltajat sitoutuvat toimimaan seuran yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Huoltajien tulee olla omalla käytöksellään hyvänä esimerkkinä joukkueen pelaajille ja muille toimihenkilöille.

Huoltajat vastaavat kaikista joukkueen huoltoon liittyvistä toimenpiteistä ja heillä tulee olla perusensiapuvalmiudet.

Huoltajat vastaavat joukkueiden omista ja seuralta saaduista varusteista (peli- ja harjoituspaidat, maalivahdin varusteet jne.) ja huolehtivat siitä, että seuralta saadut varusteet palautetaan kauden päätyttyä seuralle.

6       Taloudenhoito

6.1 Yleistä

Seuran taloudenhoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä sekä varojen hoidossa on noudatettava lainsäädännön ja seuran sääntöjen määräyksiä, jääkiekkoliiton ja alueen antamia ohjeita ja suosituksia sekä seuran kokousten päätöksiä.

6.2 Seuran taloudenhoidon tehtävät ja vastuut

Seuran taloudenhoidosta vastaa sekä sen omaisuudesta huolehtii vuosikokouksen valitsema hallitus. Hallitus on vastuussa kaikkien asioiden hoidosta lukuun ottamatta niitä asioita, jotka yhdistyslaissa tai säännöissä on määrätty jonkin toisen toimielimen päätettäväksi. Hallitus on vastuussa toiminnastaan yhdistyksen kokoukselle.

Käytännössä seuran taloustehtäviä hoitavat vuosikokouksen valitsema puheenjohtaja tai hallituksen keskuudestaan valitsema talousvastaava, valmennuspäällikkö sekä ulkopuolinen tilitoimisto.

6.3 Seuran maksuliikenne ja rahavarojen hoito

Pääsääntönä on, että seuran maksuliikenne - tulojen periminen ja menojen maksaminen - hoidetaan pankkitilejä käyttäen vähäisiä kassatapahtumia lukuun ottamatta. Pankkitilien avaamisesta ja lopettamisesta sekä tilien käyttövaltuuksista päättää hallitus. Pankkitilien määrä pidetään mahdollisimman vähänä.

6.4 Seuran varainhankinta

Seuran  toimintaa rahoitetaan seuran omilla tuotoilla, jäsenmaksuilla sekä ikäluokkajoukkueilta perittävillä seuramaksuilla. Jäsenmaksun ja seuramaksun suuruus päätetään vuosittain seuran talousarviokäsittelyn yhteydessä yhdistyksen kokouksessa.

Lisäksi seuran kustannuksia katetaan kausijulkaisutoiminnalla, mainospaikkamyynnillä (hallimainokset), kiekkokoulumaksuilla, mahdollisilla tekniikkajää- ja muilla maksuilla sekä yhteistyösopimuksilla.

6.5 Ikäluokan taloudenhoito

Ikäluokkajoukkueet voivat toimia seuran sääntöjen, toimintaperiaatteiden ja seuran hallituksen antaman ohjeistuksen puitteissa melko itsenäisesti. Ikäluokassa voi toimia yksi tai useampia joukkueita.  Pääsääntöisesti koko ikäluokan taloutta hoidetaan yhtenä kokonaisuutena (yksi budjetti).

Ikäluokissa C2-D2 voidaan vanhempainkokouksen niin päättäessä toiminta jakaa useampiin talousyksiköihin eli joukkueisiin, joilla on oma budjetti (omat tulot ja omat menot). Näin päätettäessä tulee jokaisen talousyksikön noudattaa ohjeita kuten se olisi ikäluokka.

Jos vanhemmissa ikäluokissa (A-C1) toimii useampia joukkueita, ne ovat aina itsenäisen talousyksikön lisäksi erillisiä organisaatioita, ellei muuta ole päätetty.

Ikäluokan talous on osa seuran taloutta. Kokonaisvastuu ikäluokan taloudellisesta toiminnasta on kaikkien mukana olevien pelaajien vanhemmilla. 

Käytännössä ikäluokan taloustehtäviä hoitavat vanhempainkokouksen valitsemat joukkueenjohtaja ja mahdollinen rahastonhoitaja. Joukkueenjohtajan talouteen liittyviä tehtäviä ovat mm.:

  • valmistella toimintasuunnitelma yhdessä vastuuvalmentajan kanssa ja talousarvio yhdessä rahastonhoitajan kanssa

  • valvoa ikäluokan varojen käyttöä sekä seurata yhdessä rahastonhoitajan kanssa ikäluokan taloustilannetta ja kausi- ja muiden maksujen suorittamista

  • tarkistaa ja hyväksyä ikäluokalle osoitetut laskut

  • huolehtia laskujen maksamisesta

  • tehdä kauden lopussa toimintakertomus ja esitys tilinpidosta.

Rahastonhoitaja tehtäviä ovat mm.:

  • tulostaa verkkotiliote kuukausittain ikäluokan tilistä ja tiliöidä tiliotteen maksutapahtumat toimittaa ikäluokan kirjanpitoaineisto (tiliöinnit ja kuitit) seuralle kuukausittain tai muussa seuran ilmoittamassa jaksossa,

  • pitää talousseurantaa ja sen avulla seurata yhdessä joukkueenjohtajan kanssa ikäluokan taloustilannetta ja kausi- ja muiden maksujen suorittamista,

  • maksaa ikäluokan laskut,

  • huolehtia, että taloudenhoidossa noudatetaan verottajan ohjeita.

Ikäluokan vanhempainkokouksessa käsitellään ikäluokan taloustilanne (kuluneen toimintakauden tulot  ja menot), vahvistetaan ikäluokalle laadittu seuraavan toimintakauden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä  päätetään  pelaajakohtainen  kokonaiskausimaksu sekä  maksujen keräämisaikataulu (ei välttämättä kuukausittainen).

Ikäluokan toimintasuunnitelma muodostaa pohjan talousarviolle. Talousarvio tehdään tilikaudeksi kerrallaan ja sen tulee perustua vanhempainkokouksen hyväksymään toimintasuunnitelmaan.

Seuran ja ikäluokkien noudattama tili- ja toimintakausi on 1.7.-30.6. Toimintasuunnitelma ja talousarvio on toimitettava seuralle 1.10. mennessä.

Talousarviosta on käytävä selville ikäluokan arvioidut menot sekä menojen kattamiseksi hankittavat tulot.  Jos pelijoukkueilla on kausimaksun ulkopuolisia esim. turnausmaksuja, tulee nämäkin olla mukana talousarviossa joka hyväksytetään vanhempainkokouksessa. Talousarvio on laadittava siten, että ikäluokka pystyy tehtyä suunnitelmaa noudattamalla suoriutumaan kaikista sitoumuksistaan toimintakauden aikana.  Ikäluokan kauden menot voivat olla tuloja suuremmat ainoastaan sillä edellytyksellä, että ikäluokalla on aikaisemmilta kausilta varoja säästössä alijäämän rahoittamiseksi.

Talousarvion tulojen kertymistä arvioitaessa on otettava huomioon, että ikäluokan maksujen painopiste on yleensä syyskauden alkupuoliskolla. Talousarviota laadittaessa hintatasoksi oletetaan sen hetkinen hintataso

Kaikki ikäluokan tilillä olevat varat ovat seuran omaisuutta, joka on ikäluokan käytössä. Toisin sanoen seuran joukkueilla ei ole omaa varallisuutta. Ikäluokan tilit ovat seuran tilejä, joiden käyttöoikeudet seuran hallitus myöntää ikäluokan vastuuhenkilöille. Seuran hallitus päättää tilien avaamisesta, sulkemisesta ja käyttöoikeuksista. Ikäluokka ei saa avata omia pankkitilejä.

Ikäluokan nimissä olevaa pankkitiliä käyttävät kunkin ikäluokan nimetyt vastuuhenkilöt, jotka yleensä ovat joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja. Nimeäminen tapahtuu päätösvaltaisessa vanhempainkokouksessa.

Ikäluokan kaikki rahaliikenne tulee hoitaa ikäluokan pankkitilin kautta, jolloin jokaisesta maksutapahtumasta tulee merkintä tiliotteeseen. Käteisnostot tililtä eivät pääsääntöisesti ole sallittuja. Jos nostoon on pakottava tarve, siitä on sovittava etukäteen joukkueen johtoryhmän kanssa. Kirjanpitomateriaaliin tulee liittää välittömästi nostoa vastaavat käteiskuitit. Mikäli kuitit toimitetaan myöhemmin, nostosta tulee kirjoittaa selvitys noston tarkoituksesta ja tieto siitä, milloin kuitit liitetään kirjanpitoon. Kaikki maksetut laskut on tiliöitävä seuran hyväksyttyä tilikarttaa käyttäen ja liitettävä ikäluokan kirjanpitoon.

Seura määrittelee valmentajien kulukorvausten maksimisummat, mutta joukkueet voivat vanhempainkokouksen päätöksellä varautua maksamaan joukkueen toimihenkilöille kulukorvauksia seuran vahvistamien määrien yli.

6.6 Ikäluokan varojenhankinta

Ikäluokan toimintaa rahoitetaan mm. pelaajilta kerättävillä kausimaksuilla. Pelaajilta perittävän kausimaksun suuruuden päättää ikäluokan vanhempainkokous. Kesäajalle voidaan määrätä oma kausimaksu, koska kesäharjoittelujaksolla harjoitusryhmän vahvuus saattaa olla suurempi tai pienempi kuin joukkueen varsinainen pelaajamäärä. 

Tavoitteena on, että kausimaksu pidetään mahdollisimman pienenä ja että mahdollisimman suuri osa ikäluokan tarvitsemasta rahasta kerätään muilla keinoin kuten: järjestämällä turnauksia, ilmoitusmyynnillä turnaus- tai seurajulkaisuihin, hallimainosmyynnillä (seura organisoi), omalla mainospaikkamyynnillä (mm. peli- ja edustusasut sekä verkkosivut), sponsorituloilla tai erillisillä talkootöillä.

Seuran ja sen jonkin ikäluokan nimissä hankitut varat on käytettävä seuran tai ikäluokan pelaajien hyödyksi.  Varainhankinnassa on noudatettava verotukseen liittyviä lakeja ja asetuksia sekä huomioitava seuran asema yleishyödyllisenä yhdistyksenä. Kaikki veronkiertoon viittaavat järjestelyt on kielletty.  Pienin yksikkö, jolle talkoo- tai sponsorituoton voi jakaa on ikäluokka, poikkeuksena ne C2-D2 ikäluokat (ks. 6.5), joissa on vanhempainkokouksen päätöksellä muodostettu pienempiä erillisiä talousyksiköitä.  Kaikki henkilökohtainen talkoo- tai sponsorivarojen jakaminen on kielletty tai toisin sanoen 'korvamerkittyä' rahaa ei saa olla, eli esim. sponsorirahaa hankkinut henkilö ei voi saada hyvitystä muista maksuistaan, eivätkä talkoisiin osallistuneet ole oikeutettuja pienempiin maksuihin kuin talkoisiin osallistumattomat. Kukaan ei myöskään voi saada vapautusta kausimaksusta. Verottaja katsoo ne silloin saajan (eli yleensä vanhemman) henkilökohtaiseksi ansiotuloksi.

Kauden aikana ikäluokan johtoryhmän tulee seurata toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumista.

Ikäluokan rahastonhoitajan tai joukkueenjohtajan tulee toimittaa ikäluokan kunkin kuukauden kirjanpitomateriaali (tositteet ja tiliöinnit) seuralle seuraavan kuukauden viimeiseen päivään mennessä.  Tiliöinti tulee tehdä seuran mallin mukaisesti ja seuran toimittamalle excel-pohjalle. Kaikki materiaali toimitetaan ensisijaisesti sähköisesti (myös tositteet). Tarkemmat toimintaohjeet löytyvät kyseisestä excel-pohjasta.

Jos materiaalia ei toimiteta määräajassa eikä huomautuksen jälkeen viipymättä, ikäluokan jääaikoja pienennetään välittömästi puoleen.

Kaikki ikäluokkien tilitapahtumat kirjataan omille kustannuspaikoilleen. Jokainen ikäluokka muodostaa oman kustannuspaikan.

Ikäluokan tulee seurata jäsenten suorittamia kausi-, kuukausi- ja muita vastaavia maksuja pelaajakohtaisesti. Kaikkia saman ikäluokan jäseniä tulee kohdella maksujen suhteen tasavertaisesti.

Mikäli pelaaja ei loukkaantumisen tai sairastumisen takia pysty osallistumaan yli kahteen kuukauteen joukkueen toimintaan, niin joukkue voi hyvittää 50% kyseisen pelaajan maksuista kyseisen poissaolon ajalta. Pelaajan omavastuu on aina vähintään 1 kk. Pelaaja on kuitenkin velvollinen osallistumaan seuran järjestämään korvaavaan harjoitteluun, joka tukee kuntoutumista.

Mikäli jäsen ei suorita hänelle kuuluvia maksuvelvoitteita vanhempainkokouksen päättämien periaatteiden mukaisesti, ikäluokan johtoryhmän on saatettava asia seuran hallitukselle mahdollisia jatkotoimia varten. Mikäli jäsen ei suorita maksujaan asiasta huomauttamisen jälkeen välittömästi, häneltä voidaan evätä mahdollisuus harjoitella ja pelata joukkueen mukana.

Pelaajan tulee ilmoittaa joukkueenjohtajalle kirjallisesti lopettamisensa seurassa. Pelaaja palauttaa kaikki seuralta ja ikäluokalta saamansa varusteet. Mikäli pelaaja lopettaa tai siirtyy toiseen seuraan, kaikki kertyneet maksut tulee suorittaa seuralle seuraavasti:

- G-E ikäluokissa pelaajan tulee maksaa ilmoittamiskuukautta seuraavan kuukauden loppuun asti.

- D-A ikäluokissa seuraavasti:

-  touko- ja kesäkuussa lopettamiskuukauden loppuun,

-  heinä- ja elokuussa lopettavilla elokuun loppuun,

-  syys-joulukuussa lopettavilla joulukuun loppuun, mutta mikäli lopettamisilmoitus tulee joulukuussa, niin maksuvelvollisuus on tammikuun loppuun,

-  tammi-huhtikuussa lopettavilla huhtikuun loppuun.

Kun pelaaja aloittaa uutena pelaajana seurassa hänen maksuvelvoitteensa alkaa aina liittymiskuukauden alusta. Erillisiä ikäluokkaan liittymis- tai aloitusmaksuja ei saa periä.

6.7 Ongelmatilanteet

Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tapauksissa joukkueenjohtaja, muu toimihenkilö tai yksittäisen pelaajan vanhemmat kysyvät ensin neuvoa talouteen liittyvissä asioissa seuran valmennuspäälliköltä, tai puheenjohtajalta mainitussa järjestyksessä. Talouteen liittyvissä asioissa ongelmanratkaisuryhmänä toimii ko. ikäluokan joukkueenjohtaja, seuran puheenjohtaja ja valmennuspäällikkö. Seuran hallituksella on lopullinen päätösvalta epäselvissä talousasioissa, ellei asia vaadi seuran kokouksen päätöstä.